tulkitsimme Basuco- Teoksen kuvaavan television ja median aivoja ja omaa ajattelua rappeuttavaa vaikutusta. Minä esitin performanssissa aivovamman saavaa kaljaa kittaavaa katselijaa, joka näki piirtoheittimestä siluettina barbie-naisia. Taustalla paukkui metalli ja hurisi hiusten-kuivain. Eläydyin oikein ääniin ja kuvittelin mielessäni kuinka mieleeni nyt paukutetaan mallikuvaa siitä minkälainen naisen tulee olla. Mieleeni tuli myös pornon katselu ja se kuinka se voi olla haitaksi sekä miehille, että naisille. Miehet saavat jatkuvaa hetken huumaa, mutta voivat menettää pitkän tyydyttävän ihmissuhteen täysivaltaisen kokemisen. Naiset taas kokevat ulkonäköpaineita ja suorituspaineita pornon rinnalla. Tällainen valtava teollisuus varmasti luo uusia haluja ihmisille.
Mielestämme esitys sujui oikein hyvin ja suunnittelukin oli ryhmässämme vaivatonta. Stereona tullut äänimaailma oli oikein toimiva ja yksi katselija sekä yksi "television pyörittäjä" oli mielestäni toimiva kombinaatio. Jos ryhmässämme olisi ollut vain kolme jäsentä niin ei varmasti olisi saanut yhtä iskevää lopputulosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti