Avainkuvaan on avautunut laaja eri merkitysten verkko, johon ei varmasti olisi päätynyt itse mikäli teoksen olisi nähnyt ohimennen. Tällainen pitkäjänteinen yhden kuvan tarkastelu on avannut varmasti myös sellaisia tulkintamahdollisuuksia mitä itse Jani Hänninenkään ei ole miettinyt. Mielenkiintoisesti kenenkään tulkinta ei loppujen lopuksi ollut samansuuntainen mitä Hänninen on luultavasti ajatellut. Teoksen nimi "Basuco" viittaa kokaiinin käyttämiseen ja teoksessa oleva teksti "brain damage is not funny" oletettavasti liittyy huumeiden käyttämisestä koituviin mielenvammoihin.
Oma tulkintani oli liittyi vahvasti median ja kulttuurin "aivopesuun". Muilla ryhmämme jäsenillä tuli mieleen mm. sota, keskitysleirit, lobotomia, miehen ja naisen - roolit ja ylipäänsä jonkin sortin aivopesu. Teoksen kuvaaman huumeiden käytön näen itse osana suurempaa yhteiskunnallista kriisiä, missä rakentamamme yhteiskunta ei vastaa yksilöiden tarpeisiin ja itseä päädytään turruttamaan huumausaineilla.
Aikamme kannalta mielestäni keskeisin merkitys liittyy juuri siihen miten yhteiskunta ei toimi ihmistarpeiden pohjalta vaan tiettyjen itse luotujen lakien ja normien pohjalta. Rahaa luodaan velaksi keskuspankkien toimesta, ja ihminen on valjastettu tähän jatkuvan talouskasvun mahdottomuuteen yhtenä pelinappulana. Luontoa tuhotaan siinä samalla maksimoiden voitot ja pyrkien maksamaan velkaa takaisin. Kaikki maat kahta lukuunottamatta on velkaa. Kenelle olemme velkaa? Mielestämme luonnolle, emme pankeille. Silti luontoa tuhoamalla juuri yritämme tätä kaikkea maksaa takaisin. Tämän aivovamman voi mielestäni pyrkiä parantamaan valjastamalla tietotaitomme ja osaamisemme kanssaihmisten ja luonnon hyväksi. Positiivista muutosta näkyykin jo valtavasti! Avainkuvassa näkyvä sideharsoinen kallo ja irvokas vihreä "possu" kuvaavatkin mielessäni ihmis- ja eläinkuntaa jotka on valjastettu tähän pelisäännöiltään vääristyneeseen Monopoli-lautapeliin. Loppujen lopuksi se on vain peli, jonka säännöt voimme itse kirjoittaa uusiksi. Pelissä voi rohmuta itselleen mielin määrin muita riistäen, mutta loppujen lopuksi kaikki menee takaisin pelilaatikkoon. Erillisyyden tunne ajaa meidät tavoittelemaan paremmuutta muihin nähden. "Voittaja" on mielestäni kuitenkin loppujen lopuksi se joka nauttii pelistä eniten. Se joka pystyy täyttämään omia ja läheistensä tarpeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti