Basuco-avainkuva aikamme peilinä
Avainkuva herätti minussa aluksi puhtaasti muotoon ja estetiikkaan liittyviä kokemuksia. Mielestäni se oli kuvana mielenkiintoisin annetuista. en tässä vaiheessa vielä alkanut pohtimaan merkityksiä. Aivovamma symbolina ja irvokas "eläin" olivat mielestäni aiheina mielenkiintoisia.
Varmasti katsantotapaani vaikutti se että ajattelen maailmaa ennenkaikkea visuaalisesti. Mikä näyttää kiinnostavalta, miksi se näyttää kiinnostavalta. Miten värit vaikuttaa ja minkälaisia tuntemuksia erilaiset aiheet antaa. Itseäni lähellä on maanläheiset aiheet, luonto ja naiskauneus. Avainkuvassa ei ollut näitä elementtejä mutta se oli visuaalisesti kiinnostava ja täynnä erilaisia elementtejä. Olen huomannut että nautin nykyään monimutkaisemmista kuvista joissa on paljon yksityiskohtia ja jotka pistävät miettimään tekniikkaa ja taiteilijan ajatusmaailmaa teosta tehdessä.
Näen kuvan nyt syvemmin erilaisten tulkintojen pohjalta. Siltikin teos on minulle edelleen pääasiassa visuaalisten elementtien yhdistelmä. Se joko miellyttää silmää, tai sitten ei. En pistäisi teosta seinälleni mutta se oli annetuista mielenkiintoisin. Nyt näen siinä nyky-yhteiskuntaa kritisoivan merkityksen, joka nostaa mielessäni teoksen arvoa. Erona aiempaan katsantooni on että huomaan nyt paremmin yksityiskohtia ja irvokas vihreä möntti on muotoutunut mielessäni verta vuotavaksi porsaaksi. Muiden mielipiteet olivat aika samankaltaisia mitä omani ja varsinkin kun muut yhtyivät näkemykseeni jossa kuva voisi esittää kulttuurin ja median aivopesua.
Taiteilija on halunnut tehdä omalla katutaide tyylillään kadun maailmaan hyvin sopivan ja varoittavan teoksen huumeiden käytöstä. Teoksen syntymiseen, tyyliin ja aiheeseen on nähdäkseni vaikuttaneet Jani Hännisen katutaide-vaikutteet ja ehkä joidenkin tuttavien kokemuksista tai uutisoinneista kummunnut empatia huumeiden käyttäjien kokemuksille ja tuskalle, joka on haluttu ilmaista teoksessa kantaaottavasti.
Katsojana, en voisi ymmärtää teosta mikäli en eläisi samassa ajassa ja yhteiskunnassa, kun Jani Hänninen. Keskiajan katsoja olisi luultavasti nähnyt kuvassa kristillistä symboliikkaa ehkä helvetistä tai kuolemasta ylipäänsä. Mikäli alkuasukas katsoisi kuvaa ei hän välttämättä käsittäisi huumeviittausta tai kuvan tyyli voisi vieroksuttaa.
Mielestäni teoksen varsinainen tulkinta on taiteilijan yksinoikeus. Jokainen saa tehdä kuitenkin päässään oman tulkinnan joka palvelee itseään parhaalla mahdollisella tavalla ja on tunneperäisesti miellyttävin hyväksyä, mutta sitä tulkintaa ei tule samaistaa taiteilijan tulkintaan suoraan. Omasta tulkinnasta voi puhua, mutta on tärkeää myös hyväksyä muiden tulkinnat ja nähdä minkälaisista kokemuksista ne kumpuavat.
Teos kuvaa omaa kyvyttömyyttäni sopeutua yhteiskunnan stressin ja kiireen sävyttämään elämään. Iso osa ihmisistä tekee työtä täyttääkseen markkinoiden luomia haluja, joilla ei ole onnellisuuden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Automatisaatio voisi vapauttaa ihmisiä turhista mekaanisista töistä jollei yhteiskuntamme vaatisi ihmisarvon lunastamista työnteolla. Haluan 4-tunnin työpäivän! :D Jotta saisin enemmän aikaa nauttia, rakastaa, palvella ja kehittyä!
Kuvamatkani oli melko suoraviivainen mäki ylöspäin kohti syvempää ymmärrystä. Pieniä ajattelun muutoksia tapahtui kesken matkan. Suurin kuoppa omien tulkintojen kyseenalaistamiseen tuli kun saimme selville teoksen nimen tarkoittavan kokaiinin käyttöä. Tätä ei kukaan ollut tullut ajatelleeksi. Se oli niin kaukana ryhmäläistemme elämänpiiristä, että sellainen tulkinta ei palvellut tai puhutellut meitä suoraan. Yhteiskuntakriittinen oma näkemyksemme sai meidät keskustelemaan ja purkamaan meitä häiritseviä asioita. Teoksen kautta pääsimme terapialuontoisesti purkamaan sellaista mitä emme ole hyväksyneet mielessämme. Aivopesu kuuluu mielestäni samoihin kategorioihin kuin kiduttaminen, sota ja muut mielettömyydet jotka pohjaavat ihmisten pelkoihin. On olemassa rakkauden ilmaisuja ja rakkauden pyyntöjä. Huumeiden käyttö kuuluu mielestäni sarjaan itsetuhoinen rakkauden pyyntö.
Lähdin omassa lopputyössäni kuvaamaan ratkaisua kulttuurin tuottamaan aivovammaan. Mielen hiljentäminen, luontoyhteys ja symbolinen aivovammasta paraneminen. Hyväksyminen on tässä tärkeässä asemassa myös. Hyväksyä omat ahdistukset ja negatiivisetkin tunteet ja antaa anteeksi.
Kokemuksellisen taideoppimisen keskeiset tekijät
Kokemuksellisen oppiminen on laaja yksilön kokemuksien ja niiden reflektointia korostavien suuntauksien kenttä.
Aiemmat kokemukset määrittää että miten oppii ja tulkitsee taidetta. Kokemukset määrittää opiskelijan pohdintaa ja abstraktia asioiden käsitteellistämistä sekä sitä kautta myös omaa tuottamista. Oivallukset saavat merkitystä käytännön elämässä vasta tuottamisen ja omien kokeilujen kautta.
Kokemuksellinen taideoppiminen painottaa että jokainen havannoi ja käsittelee taidetta omien kokemustensa kautta joita sävyttää se miten havannoi, aistii, mitä elämyksiä saa ja minkälaisia aiempia kokemuksia ja muistoja on taustalla. Kokemukseen vaikuttaa myös mitä ennakkokäsityksiä tai tietoa opiskelijalla on taiteilijasta ja kyseisestä taideteoksesta. Miten taiteilijan elämänhistoria ja kulttuuri suhtautuu katsojan elämään.
Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen perustuu katsojan ja teoksen vastavuoroisuuteen. Pohjana toimii katsojan oma elämismaailma. Tällainen oppiminen edellyttää että opiskelija osaa tarkastella omia ajatuksiaan ja käsityksiään. Teos toimii siltana katsojan ja taiteilijan kokemusmaailmojen välillä. Teos puhuttelee henkilökohtaisesti jos kokemusmaailmat ovat samankaltaisia. Tällaisessa prosessissa tapahtuvaa oppimista ei voi arvioida luotettavasti prosessin aikana syntyneiden tuotosten perusteella.
Kuvamatkalla oppimani soveltaminen
Tällainen yhden kuvan pitkäjänteinen pohdinta ja erilaisten kuvallisten sovellusten ja tehtävien tekeminen syventäisi varmasti oppilaiden tapaa ajatella ja mieltää taidetta. Mielestäni on tärkeää tarkkailla oppilaiden kanssa erilaisia taidekuvia ja pohtia ja keskustella minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia se kenessäkin herättää. Tämä auttaa ylipäänsä ymmärtämään toisten ihmisten ajatusmaailmoja ja sitä mistä ne kumpuaa. Tällaiseen kuvien analysointiin ja kokemusten vaihtoon voi yhdistää mielestäni myös behavioristiseen oppimiskäsitykseen liittyvää matkimalla oppimista ja erilaisten tekniikoiden käyttöä. Havainnoivan piirtämisen opettaminen tukee sitä että oppilaat saavat kuva-analyysin tuottamat ajatukset paperille siinä muodossa, missä he ne itse haluavat. Vaikkakaan oppimistuloksia ei tässä tapauksessa pystykkään suoraan arvioimaan työn esteettisistä näkökulmistä.
Taide-elämyksiä ja uusia kokemuksia jotka kyseenalaistavat omia ennakkokäsityksiä ja ehkä vievät sinne tuttujen kokemusten mukavuusalueen ulkopuolelle suurimman kasvun kentälle. Jes!


.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
