Matkakertomus

Basuco-avainkuva aikamme peilinä

Avainkuva herätti minussa aluksi puhtaasti muotoon ja estetiikkaan liittyviä kokemuksia. Mielestäni se oli kuvana mielenkiintoisin annetuista. en tässä vaiheessa vielä alkanut pohtimaan merkityksiä. Aivovamma symbolina ja irvokas "eläin" olivat mielestäni aiheina mielenkiintoisia.

Varmasti katsantotapaani vaikutti se että ajattelen maailmaa ennenkaikkea visuaalisesti. Mikä näyttää kiinnostavalta, miksi se näyttää kiinnostavalta. Miten värit vaikuttaa ja minkälaisia tuntemuksia erilaiset aiheet antaa. Itseäni lähellä on maanläheiset aiheet, luonto ja naiskauneus. Avainkuvassa ei ollut näitä elementtejä mutta se oli visuaalisesti kiinnostava ja täynnä erilaisia elementtejä. Olen huomannut että nautin nykyään monimutkaisemmista kuvista joissa on paljon yksityiskohtia ja jotka pistävät miettimään tekniikkaa ja taiteilijan ajatusmaailmaa teosta tehdessä.

Näen kuvan nyt syvemmin erilaisten tulkintojen pohjalta. Siltikin teos on minulle edelleen pääasiassa visuaalisten elementtien yhdistelmä. Se joko miellyttää silmää, tai sitten ei. En pistäisi teosta seinälleni mutta se oli annetuista mielenkiintoisin. Nyt näen siinä nyky-yhteiskuntaa kritisoivan merkityksen, joka nostaa mielessäni teoksen arvoa. Erona aiempaan katsantooni on että huomaan nyt paremmin yksityiskohtia ja irvokas vihreä möntti on muotoutunut mielessäni verta vuotavaksi porsaaksi. Muiden mielipiteet olivat aika samankaltaisia mitä omani ja varsinkin kun muut yhtyivät näkemykseeni jossa kuva voisi esittää kulttuurin ja median aivopesua. 

Taiteilija on halunnut tehdä omalla katutaide tyylillään kadun maailmaan hyvin sopivan ja varoittavan teoksen huumeiden käytöstä. Teoksen syntymiseen, tyyliin ja aiheeseen on nähdäkseni vaikuttaneet Jani Hännisen katutaide-vaikutteet ja ehkä joidenkin tuttavien kokemuksista tai uutisoinneista kummunnut empatia huumeiden käyttäjien kokemuksille ja tuskalle, joka on haluttu ilmaista teoksessa kantaaottavasti.

Katsojana, en voisi ymmärtää teosta mikäli en eläisi samassa ajassa ja yhteiskunnassa, kun Jani Hänninen. Keskiajan katsoja olisi luultavasti nähnyt kuvassa kristillistä symboliikkaa ehkä helvetistä tai kuolemasta ylipäänsä. Mikäli alkuasukas katsoisi kuvaa ei hän välttämättä käsittäisi huumeviittausta tai kuvan tyyli voisi vieroksuttaa.

Mielestäni teoksen varsinainen tulkinta on taiteilijan yksinoikeus. Jokainen saa tehdä kuitenkin päässään oman tulkinnan joka palvelee itseään parhaalla mahdollisella tavalla ja on tunneperäisesti miellyttävin hyväksyä, mutta sitä tulkintaa ei tule samaistaa taiteilijan tulkintaan suoraan. Omasta tulkinnasta voi puhua, mutta on tärkeää myös hyväksyä muiden tulkinnat ja nähdä minkälaisista kokemuksista ne kumpuavat.

Teos kuvaa omaa kyvyttömyyttäni sopeutua yhteiskunnan stressin ja kiireen sävyttämään elämään. Iso osa ihmisistä tekee työtä täyttääkseen markkinoiden luomia haluja, joilla ei ole onnellisuuden kanssa välttämättä mitään tekemistä. Automatisaatio voisi vapauttaa ihmisiä turhista mekaanisista töistä jollei yhteiskuntamme vaatisi ihmisarvon lunastamista työnteolla. Haluan 4-tunnin työpäivän! :D Jotta saisin enemmän aikaa nauttia, rakastaa, palvella ja kehittyä!

Kuvamatkani oli melko suoraviivainen mäki ylöspäin kohti syvempää ymmärrystä. Pieniä ajattelun muutoksia tapahtui kesken matkan. Suurin kuoppa omien tulkintojen kyseenalaistamiseen tuli kun saimme selville teoksen nimen tarkoittavan kokaiinin käyttöä. Tätä ei kukaan ollut tullut ajatelleeksi. Se oli niin kaukana ryhmäläistemme elämänpiiristä, että sellainen tulkinta ei palvellut tai puhutellut meitä suoraan. Yhteiskuntakriittinen oma näkemyksemme sai meidät keskustelemaan ja purkamaan meitä häiritseviä asioita. Teoksen kautta pääsimme terapialuontoisesti purkamaan sellaista mitä emme ole hyväksyneet mielessämme. Aivopesu kuuluu mielestäni samoihin kategorioihin kuin kiduttaminen, sota ja muut mielettömyydet jotka pohjaavat ihmisten pelkoihin. On olemassa rakkauden ilmaisuja ja rakkauden pyyntöjä. Huumeiden käyttö kuuluu mielestäni sarjaan itsetuhoinen rakkauden pyyntö. 

Lähdin omassa lopputyössäni kuvaamaan ratkaisua kulttuurin tuottamaan aivovammaan. Mielen hiljentäminen, luontoyhteys ja symbolinen aivovammasta paraneminen. Hyväksyminen on tässä tärkeässä asemassa myös. Hyväksyä omat ahdistukset ja negatiivisetkin tunteet ja antaa anteeksi.

Kokemuksellisen taideoppimisen keskeiset tekijät

Kokemuksellisen oppiminen on laaja yksilön kokemuksien ja niiden reflektointia korostavien suuntauksien kenttä.

Aiemmat kokemukset määrittää että miten oppii ja tulkitsee taidetta. Kokemukset määrittää opiskelijan pohdintaa ja abstraktia asioiden käsitteellistämistä sekä sitä kautta myös omaa tuottamista. Oivallukset saavat merkitystä käytännön elämässä vasta tuottamisen ja omien kokeilujen kautta. 

Kokemuksellinen taideoppiminen painottaa että jokainen havannoi ja käsittelee taidetta omien kokemustensa kautta joita sävyttää se miten havannoi, aistii, mitä elämyksiä saa ja minkälaisia aiempia kokemuksia ja muistoja on taustalla. Kokemukseen vaikuttaa myös mitä ennakkokäsityksiä tai tietoa opiskelijalla on taiteilijasta ja kyseisestä taideteoksesta. Miten taiteilijan elämänhistoria ja kulttuuri suhtautuu katsojan elämään. 

Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen perustuu katsojan ja teoksen vastavuoroisuuteen. Pohjana toimii katsojan oma elämismaailma. Tällainen oppiminen edellyttää että opiskelija osaa tarkastella omia ajatuksiaan ja käsityksiään. Teos toimii siltana katsojan ja taiteilijan kokemusmaailmojen välillä. Teos puhuttelee henkilökohtaisesti jos kokemusmaailmat ovat samankaltaisia. Tällaisessa prosessissa tapahtuvaa oppimista ei voi arvioida luotettavasti prosessin aikana syntyneiden tuotosten perusteella.

Kuvamatkalla oppimani soveltaminen

Tällainen yhden kuvan pitkäjänteinen pohdinta ja erilaisten kuvallisten sovellusten ja tehtävien tekeminen syventäisi varmasti oppilaiden tapaa ajatella ja mieltää taidetta. Mielestäni on tärkeää tarkkailla oppilaiden kanssa erilaisia taidekuvia ja pohtia ja keskustella minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia se kenessäkin herättää. Tämä auttaa ylipäänsä ymmärtämään toisten ihmisten ajatusmaailmoja ja sitä mistä ne kumpuaa. Tällaiseen kuvien analysointiin ja kokemusten vaihtoon voi yhdistää mielestäni myös behavioristiseen oppimiskäsitykseen liittyvää matkimalla oppimista ja erilaisten tekniikoiden käyttöä. Havainnoivan piirtämisen opettaminen tukee sitä että oppilaat saavat kuva-analyysin tuottamat ajatukset paperille siinä muodossa, missä he ne itse haluavat. Vaikkakaan oppimistuloksia ei tässä tapauksessa pystykkään suoraan arvioimaan työn esteettisistä näkökulmistä.

Taide-elämyksiä ja uusia kokemuksia jotka kyseenalaistavat omia ennakkokäsityksiä ja ehkä vievät sinne tuttujen kokemusten mukavuusalueen ulkopuolelle suurimman kasvun kentälle. Jes!

Lopputyö

Merkitysten kokoaminen

Avainkuvaan on avautunut laaja eri merkitysten verkko, johon ei varmasti olisi päätynyt itse mikäli teoksen olisi nähnyt ohimennen. Tällainen pitkäjänteinen yhden kuvan tarkastelu on avannut  varmasti myös sellaisia tulkintamahdollisuuksia mitä itse Jani Hänninenkään ei ole miettinyt. Mielenkiintoisesti kenenkään tulkinta ei loppujen lopuksi ollut samansuuntainen mitä Hänninen on luultavasti ajatellut. Teoksen nimi "Basuco" viittaa kokaiinin käyttämiseen ja teoksessa oleva teksti "brain damage is not funny" oletettavasti liittyy huumeiden käyttämisestä koituviin mielenvammoihin.

Oma tulkintani oli liittyi vahvasti median ja kulttuurin "aivopesuun". Muilla ryhmämme jäsenillä tuli mieleen mm. sota, keskitysleirit, lobotomia, miehen ja naisen - roolit ja ylipäänsä jonkin sortin aivopesu. Teoksen kuvaaman huumeiden käytön näen itse osana suurempaa yhteiskunnallista kriisiä, missä rakentamamme yhteiskunta ei vastaa yksilöiden tarpeisiin ja itseä päädytään turruttamaan huumausaineilla.

Aikamme kannalta mielestäni keskeisin merkitys liittyy juuri siihen miten yhteiskunta ei toimi ihmistarpeiden pohjalta vaan tiettyjen itse luotujen lakien ja normien pohjalta. Rahaa luodaan velaksi keskuspankkien toimesta, ja ihminen on valjastettu tähän jatkuvan talouskasvun mahdottomuuteen yhtenä pelinappulana. Luontoa tuhotaan siinä samalla maksimoiden voitot ja pyrkien maksamaan velkaa takaisin. Kaikki maat kahta lukuunottamatta on velkaa. Kenelle olemme velkaa? Mielestämme luonnolle, emme pankeille. Silti luontoa tuhoamalla juuri yritämme tätä kaikkea maksaa takaisin. Tämän aivovamman voi mielestäni pyrkiä parantamaan valjastamalla tietotaitomme ja osaamisemme kanssaihmisten ja luonnon hyväksi. Positiivista muutosta näkyykin jo valtavasti! Avainkuvassa näkyvä sideharsoinen kallo ja irvokas vihreä "possu" kuvaavatkin mielessäni ihmis- ja eläinkuntaa jotka on valjastettu tähän pelisäännöiltään vääristyneeseen Monopoli-lautapeliin. Loppujen lopuksi se on vain peli, jonka säännöt voimme itse kirjoittaa uusiksi. Pelissä voi rohmuta itselleen mielin määrin muita riistäen, mutta loppujen lopuksi kaikki menee takaisin pelilaatikkoon. Erillisyyden tunne ajaa meidät tavoittelemaan paremmuutta muihin nähden. "Voittaja" on mielestäni kuitenkin loppujen lopuksi se joka nauttii pelistä eniten. Se joka pystyy täyttämään omia ja läheistensä tarpeita.

Moniaistinen tulkinta

tulkitsimme Basuco- Teoksen kuvaavan television ja median aivoja ja omaa ajattelua rappeuttavaa vaikutusta. Minä esitin performanssissa aivovamman saavaa kaljaa kittaavaa katselijaa, joka näki piirtoheittimestä siluettina barbie-naisia. Taustalla paukkui metalli ja hurisi hiusten-kuivain. Eläydyin oikein ääniin ja kuvittelin mielessäni kuinka mieleeni nyt paukutetaan mallikuvaa siitä minkälainen naisen tulee olla. Mieleeni tuli myös pornon katselu ja se kuinka se voi olla haitaksi sekä miehille, että naisille. Miehet saavat jatkuvaa hetken huumaa, mutta voivat menettää pitkän tyydyttävän ihmissuhteen täysivaltaisen kokemisen. Naiset taas kokevat ulkonäköpaineita ja suorituspaineita pornon rinnalla. Tällainen valtava teollisuus varmasti luo uusia haluja ihmisille.

Mielestämme esitys sujui oikein hyvin ja suunnittelukin oli ryhmässämme vaivatonta. Stereona tullut äänimaailma oli oikein toimiva ja yksi katselija sekä yksi "television pyörittäjä" oli mielestäni toimiva kombinaatio. Jos ryhmässämme olisi ollut vain kolme jäsentä niin ei varmasti olisi saanut yhtä iskevää lopputulosta.

Biografia Jani Hännisestä

Kuvallinen kuva-analyysi

Taidemuseolla

Originaali oli isompi mitä sen oli kuvasta mieltänyt. Tekstuurit myös hyppäsivät silmiin originaalissa ihan erilailla. Kuvasta tuli julistemainen fiilis, mutta originaali edusti enemmän Hänniselle tyypillistä katutaidetta.